Uskon lapsenomaisen ihmettelyn voimaan, ja rakastan selvitellä sitä miten asiat toimivat. Tai miksi ne joskus eivät toimi. Olen myös aina nauttinut uusien asioiden oppimisesta, enkä yleensä mitenkään saa rauhaa ennen kuin olen selvittänyt noin kaiken selvitettävissä olevan huomioni kulloinkin kaapanneesta aiheesta. Työssäni ohjelmistokehittäjänä nautinkin aivan erityisesti siitä, että se on käytännössä jatkuvaa ongelmien ratkomista. Toisaalta, jotta kehitetty teknologia täyttäisi myös jonkin hyötyfunktion, on minusta äärimmäisen tärkeää että kehitystä tehdään käyttäjät edellä. Minulle tärkeintä on siten kysyä oikeat kysymykset. Kaivellaan vastaukset sitten jälkikäteen.

Teknologinen kehitys tuntuu alati lähinnä nopeutuvan, ja uusia asioita tulee opiskeltavaksi jatkuvalla syötöllä. Lähtötelineisiin ei siis auta jäädä, vaan tekijältä on löydyttävä heittäytymiskykyä. Uusia asioita on ongelmia ratkoessa kyettävä omaksumaan nopeasti, ja toisaalta on oltava rohkeutta heittää kädet saveen ja lähteä kokeilemaan. Parasta jälkeä syntyykin oikeastaan mielestäni silloin, kun on pienessä paineessa. Ja vastaavasti parasta oppimista tapahtuu, kun joutuu toimimaan aavistuksen verran epämukavuusalueellaan, ja päähän niin sanotusti sopivasti sattuu. IT-alalla nämä tuntuisivat tulevan ikään kuin vakiovarusteina. Jos jotain, niin sen olen tähän mennessä lyhyellä urallani oppinut.

Ruudun tuijotuksen ja raa’an loogisten ongelmien vastapainoksi on välillä hyvä puuhailla muutakin. Yleensä ongelmien ratkaisutkin näyttäytyvät helpommin, jos niihin ensin ottaa vähän etäisyyttä. Ns. vapaalla ollessani nautin suunnattomasti muun muassa musiikista, sen kuuntelusta ja tekemisestä, huonosta huumorista, hyvästä ruuasta ja jalkapallosta.

Back to top